Neitsytmarttyyrit Evgenia (tai Eugenia tai Jevgenia) ja Kerkyra saivat kaksi kerrosta lehtikultaa ylleen. Käytimme kolmen tunnin mixtionia, jotta kullan laskun ehtisi tehdä kurssin tuntien puitteissa. Mixtionia kaadettiin ikonilaudalle teelusikallisen verran ja se levitettiin pehmeään puuvillakankaaseen käärityllä pumpulipallolla.
Seuraavaksi piti ottaa puhdas kangastollo ja aluksi kastaa sitä hiukan kuvan keskellä olevaan (suojakalvon päällä lilluvaan) mixtioniin, jotta se ei imaisisi itseensä liikaa ainetta kullattavasta alueesta. Tällä tupolla sitten pyyhittiin pois ylimääräinen mixtion. Periaateessa kultauksesta tulee sitä kiiltävämpi, mitä ohuempi mixtionkerros on, mutta samalla on varottava ettei sitä poista liikaa. Seurasi tuskastuttava kolmen tunnin odotus, jonka käytin Maria Egyptiläisen piirtämiseen.
Kuvan vasemmassa laidassa näkyy arkissa kiinni olevaa kultaa.
Siirtokulta on hiukkasen kiinni sitä tukevassa silkkipaperiarkissa. Kun arkin laskee kulta edellä mixtoinin päälle ja hieroo varovasti, kulta irtoaa paperista ja tarttuu mixtioniin. Ainakin teoriassa. Käytännössä kultaan saattaa tulla ryppyjä ja vekkejä, lerpattavia reunoja ja vaikka mitä häslinkiä. Lopuksi kullattua pintaa pyöriteltiin suurella puuterisiveltimen näköisellä oravankarvapensselillä. Tämä käsittely siistikin pintaa kummasti ja siloitti pois pienemmät kämmät kokonaan. Kullanmuruja lenteli työn tuoksinassa sinne tänne, farkut kimalteli ja glitteriä oli kynnenalusissakin.
Olin kuvitellut että 40:llä arkilla kultaa vaikka mitä, mutta niin kävi, että se riitti juuri ja juuri kahteen 24x30 lautaan, joista kullattiin vain pyhien sädekehä ja tausta - reunat jätettiin kultaamatta. Koska kultapinnasta ei tullut yhdellä kerralla tasainen, tarvittiin yksi kerros sellakkaa väliin, lisää mixtionia, uusi odotus ja toinen kerros kultaa.
En ole ihan varma pidänkö kullan pinnasta ollenkaan. Se on jotenkin kylmä ja tekninen, siihen liittyy jollain tapaa jotain epäpuhdasta, ahneutta, epänöyrää painolastia... Jokin siinä on minulle niin luotaantyöntävää, että vitkuttelin jopa lehtikullan ostamista tätä työtä varten viimeiseen asti. Kullan ekologinen jalanjälki on hirvittävä, eikä se takuulla ole mitään reilun kaupan tavaraa.
Eikö juuri ikoni pitäisi valmistaa mahdollisimman eettisesti? Eihän voi rukoilla ikonin edessä, jonka materiaalit ovat aiheuttaneet onnettomuutta toiselle ihmiselle, tai vahingoittaneet luontoa? Antti on kehoittanut mietä käyttämään luomu-munia temperan emulsioon. Ensinnäkin siksi, että niiden keltuainen on rasvaisempi, mutta myös siksi että olemme vastuussa teoistamme. Jätän nämä ajatukset hautumaan päähäni, ja teen nämä ikonit valmiiksi. Seuraavien kohdalla voin valita toisin. Voi olla, että haluan tutkia ja selvittää mistä eri pigmentit ovat peräisin ja kuinka ne tuotetaan.
Pyhä Kerkyra kurkistelee kullan takaa.
Kasvoilla oleva kulta on tarttunut suojamuoviin.
The virginmartyrs Holy Kerkyra and Holy Evgenia (also Eugenia or Jevgenia) got two layers of leaf gold. First I treated the icon boards with mixtion and let them dry for about 3 hours. The type of gold we used is called transfer gold, wich means it is stuck to a thin piece of paper. The paper is laid on top of the mixtion, gold side down, and rubbed gently. The gold sticks to the mixtion. It was quite difficult to do it and avoid cracks in the gold, wrinkles, scratches and sloppy edges.
At first I tought 40 leaves will be enough to gild many icons, but it was barely enough for two boards of 24 x 30 cm. Because one layer of gold was not enough ti give a even surface, I had to add a layer of shellac, more mixtion, wait for it to dry and do another layer of gold. Finally the gilded surface was gently rubbed with something that resembled a makeup brush. This treatment made the surface a lot neater, some of the small mistakes wanished. The brushing made little goldcrumbs fly and stick everywhere, I had glitter on my jeans and under my fingernails.
I am not sure wether I like the gilded surface or not. It is somehow very cold and technical, mechanic. I associate it with something impure, greed, not humble at all. I realized there is something I find so disagreable about gold, I was postponig buying the glodleaf for this exercise altogether. The ecological footprint of gold is enormous, and it is definetly not "fair trade" stuff.
Shouldn´t an icon, if anything, be made of materials produced as ethically as possible? How can anyone pray in front of something wich has caused misery to ohters or harmed nature? Antti has told us to use ecologically produced eggs for the tempera emulsion. First of all because the yolk is fatter, but also because we are responsible for what we consume. I leave theese toughts to brew, and complete Kerkyra and Evgenia. For my next icons I can choose other solutions. I might even find out about different pigments, where and how they are produced.
Peeling of the masking film.
The x on Kerkyras forehead is for centering the halo.
