Tuolit saivat kyytiä

 (Huomio! Olen perustanut käsityöjutuille oman bloginsa. Tästedes julkaisen kaikki käsityöaiheiset postaukset Solmubloggajan käsityökorissa, tervetuloa!)

(I made a new blog for my craft. From now on all my crafty posts will be in Solmubloggajan käsityökori - The Solmubloggers craft basket, wellcome!)  

Terveiset työväenopiston entisöintikurssilta. Takana on viikonlopun verran pölyä ja hikeä, vaan yllätävän vähän kyyneliä. Huutosnetistä syksyllä hankkimani pinnatuolit pääsivät asianmukaiseen hoitoon. Ensin piti saada halkeillut maali pois kuumailmalla ja lastalla. Istuimesta se kävikin melko kätevästi, vaikka maalin alta löytyi halkeillut lakkaus. Lakka paloi juuri kun maali alkoi irrota, ja palanut lakanjämä muuttui tahmeaksi. Hankalinta oli lastan metalliosan kuumeneminen. Tuolin jalat ja pinnat oli siklattava, niissä oli melko lailla lakkaa jäljellä.

Lopuksi koko tuoli hiottiin hiekkapaperilla, halkeamat kitattiin lakkakitillä, lenksut pinnat ja jalat liimattiin ja jätettiin kuivumaan. Toinen tuoli puhdistui jo varmaan puolta nopeammin! Viikonlopun aikana ehdin maalata ensimmäisen tuolin kertaalleen, joten kyllä tässä vielä projektia pukkaa.

Tämä on siklausta.

Vähintään yhtä kiinnostavia olivat muiden hommat. Yllä oleva tuoli oli Billnäs-henkinen toimistotuoli. Pohjassa taisi lukea Schauman. Alla on 30-luvun tupakkapöytä saanut uutta viilua reunaansa. Aika ronskin näköistä tässä vaiheessa, mutta sunnuntai iltapäivästä jo ihan toisenlainen.

Siro vanerituoli oli pelastettu joutumasta roskiin.

Verhoillun nojatuolin sisuksista löytyi pieni lappu.

Kirkuvan sävyiset miranoolit ja 70-luvun muut pahat teot kostettiin aina seitsemänteen maalikerrokseen asti...

Uskokaa tai älkää, tästä tulee divaani. Jään odottamaan kuvaa valmiista...

Last weekend I´ve been on a course in renovating old furniture. I fixed up the two chairs I bought on auction last autum. (The black and orange chair on top of this post.) It was great fun to scrape of the old paint, glue the chair and paint it. The others participants too had a lot of intersting projects. The last picture on this page is a divan.

Ensimmäinen huutokauppa-ostokseni

Löysin nämä jännät tuolit Huuto.net´istä, kun hankkituduin siellä eroon parista lundia-pätkästä ja tylsästä, uusvanhasta piirongista. En ole ikinä ostanut mitään edes live-huutokaupasta, joten tiiirailin epäröiden myyjän tarjoamia niukkoja tietoja. Niissä ei ollut hintavarausta, ja lähtöhinta oli 0,-. Kun myynti-aikaa oli jäljellä päivä, joku oli tarjonnut niistä euron kappale. Silloin rohkaistuin viimein ja soitin myyjälle. Ei osannut sen enempiä kertoa, olivat peräisin jostakin kuolinpesästä siellä Kokkolan suunnalla. Ja korjauksen tarpeessa.


Oli ihan hirmuisen jännittävää viime minuuteilla ennen kaupan sulkeutumista naputella huikea tarjoukseni - 2€ /kpl, ja jäädä odottamaan korottaisiko tuntematon vastapuoleni huutoaan. - Ei korottanut. Onnellisena soitin myyjälle ja sovimme että tuolit tulevat matkahuollon kyydissä tänne.
Asiointi Olarinluoman Matkahuollossa olisi myös pienen tutkielman arvoinen tapaus, mutta jätetään se toiseen kertaan. Sanon vaan että siellä 70-luvun palvelukulttuuri elää ja voi hyvin! Jopa ajo- viitoitus oli sopivan huomaamatonta. Ei ehkä pitäisi valittaa - tuolien kuljetus Kokkolasta Espooseen maksoi vain 15 euroa. Mitähän Itella olisikaan mahtanut kupata?

Kaunokaisissa on jotakin perin hellyttävää - kummallinen sekoitus designi´ä ja kansanomaisuutta. Ripaus Tapiovaaran tuolisarjoja, mutta silti simppeli poikittais-piena tuolin alla. Musta-oranssi -yhdistelmässä on art decon tunnelmaa.

Lupaan että raportoin entisöinti-projektin etenemisestä.

This is the first time I ever bought anything from a auction. Theese lovely old chairs cost me 2 euros each. It was so exiting to place my bid and wait! (It was a internet-auction.) The transport from Kokkola to Espoo cost me 15 euros. How much will be spent on sandpaper, paint, brushes, terpentine etc.? I promise to blog about how the work will progress. If and when it does. ;-)

Roskalavan antimia

Naapuriyhtiössä Otsonkalliolla on menossa putkiremontti. Se on Tapiolan pelätyin kulkutauti tällä hetkellä. Likaa, pölyä ja betonimurua kaikkialla. Kolikon toinen puoli on että roskisdyykkarilla on kissanpäivät! Hanna, joka asuu aitiopaikalla nappasi nämä ihanuudet meille talteen:


Umpipuuta, aitoa 50-lukua ja Askon leima takana. Entisiä keittiön yläkaappeja, jotka on käännetty ylösalaisin. (Vetimet ylälaitaan, siis.) Koska loppusijoituspaikka oli lastenhuone, ei maalipinnalle tehty juuri mitään, sen voi siistiä sitten, kun riiviöt ei enää ole niin tuhoisia. Päälle Bauhaussin koivuinen liimapuulevy, joka hiottiin ja öljyttiin.
Hanna oli löytänyt itselleen olohuoneen pöydän. Kun täällä meidän yhtiössä oli putkisouvi viime kesänä, pelastin kaksi kaunista, alkuperäistä tappinaulakkoa. Kolmannen menetin, kun lava vietiin Ämmässuolle ennen kun kerkesin hätiin. Myös alkuperäisiä 50-luvun lavuaareja meni kaatopaikalle.
Tällainen haaskaus raastaa roinahamsterin sydäntä. Kauniita ja käyttökelpoisia esineitä - nyyh! Tervetuloa Tapiolaan dyykkaamaan kaikki kierrättäjät!

Theese nice old kitchen cuppboards were found in among the garbage at a renovation site. Solid wood, made in the 1950´s. We made a board of olied birch on top, and placed them in the nursery. Things like this are thrown away all the time - barbaric, I say!

PS. Today someone told me she had found two Alvar Aalto chairs from the same site...