Tervehdys! Taas on maalattu niin että blogi on lähes kesannolla. Tässä pieni postaus ikonin reunojen viimeistelystä.
Usein ikonilaudoissa laidat, kiilat ja tausta ovat valmiiksi lakatut, eivätkä vaadi mitään käsittelyä. Muistakaa, että kiiloja ei saa ikinä liimata kiinni lautaan. Niiden on voitava liikkua, kun puu elää ilmankosteuden vaihtelujen mukaan. Laudan taakse voi merkitä lyijykynällä päivämäärän, jolloin ikoni on valmistunut, mutta ei koskaan maalarin nimeä. Meillä on kotona ikoni, jonka takana lukee, että Saara-täti on antanut sen isälleni, ja isä antanut sen meidän kuopukselle. Se on hieno tapa pitää suvulle muistissa ikonin alkuperä.
Jos ikonilaudassa ei ole lakkaa, pinnat täytyy viimeistellä muilla keinoin. Ensimmäisten ikonieni taustat ja reunat olivat melko karkeapintaiset. Oli helpointa maalata niiden reunat temperalla, samalla punaruskealla värillä kuin kuvapinnan reunan uloin viiva. Taustapuoli käsiteltiin antiikkivahalla, ja kaikki maalattut pinnat olifoitiin.
Jos ikonilaudan laidat ja tausta ovat hyvin hiotut, on parasta käsitellä puupinnat antiikkivahalla. Se ei halkeile puun eläessä, ja antaa puulle suojaa likaa ja pölyä vastaan. Antin kursseilla on käytetty Liberon Bison -vahaa, joka on kuivuttuaan myrkytöntä. Sen käyttö on helppoa, vahaa levietään puupinnalle, annetaan hetki imeytyä, ja sipaistaan ylimääräiset pois nukkaamattomalla kangaspalalla. Vanha lakana tai t-paita käy tähän hyvin. Varo töhrimästä vahaa laudan pohjustukselle! Vahan anetaan kuivua pari tuntia, jonka jälkeen pinta kiilloitetaan sukkahousulla. Antiikkivaha -käsittely on paras tehdä ennen kuin laudalle mitään muuta. Silloin reunat ovat suojassa bolukselta, mixtionilta, väreiltä ja maalarin sormien rasvalta. Bison -vahaa on muutamaa eri sävyä, ja haisee miellyttävälle.
Kerran olen kokeillut Osmo-color vahaa, mutta oli erehdys levittää sitä siveltimellä, kerroksesta tuli liian paksu. Seuraavalla kerralla teen ensin koepinnan kangastupolla. Sävy oli muistaakseni nimeltään ebenpuu, mutta se ei mielestäni vastaa ollenkaan värikartan mallia. Laudan reunat ja taustan voisi ehkä myös petsata ensin ja vahata värittömällä vahalla, kunhan pystyy tekemään sen sotkematta pohjustusta. Minä en...
Hello there! I have been painting, not blogging... Here comes a short post about finishing the edges of the icon.
Most boards come from the shop all varnished and ready, they do not need any treatment. Just remember never to glue the wedges to the board! They must be able to move, when the wood moves as the humidity changes. Behind your icon you can mark the date the icon is finished, but never your name. We have an icon where on the back, aunt Saara has written she has given the icon to my father, and my father has written he has given it to my youngest son. This is a nice way to document the history of the icon for the family. Use a sharp pencil, it will last.
Wax polish is a great solution, if the surfaces are smooth and nice. I use a something called Liberon Bison. It´s silicone free, it does not crack as the wood moves, and it protects the wood from dirt and dust. The wax is easy to use, you spread it onto the surface with a rag, let it set for a moment and wipe of the excessive wax. Let it dry for 2-4 hours and polish it with a piece of pantyhose. Take care not to smear wax on the levkas.
It´s best to do the wax before you do anything else to the board. You want to have edges of the board protected from bolus, mixtion, paint and the grease from your fingertips. The wax comes in a couple of hues and has a pleasant smell.
Käsityöt on niin palkitseva harrastus. Aloitin elokuussa Ailen kintaiden teon. Siis huomio - elokuussa... Virolaisessta Aino Praalkin "Kirikindad" -vihkosta löytyi monta mieluista mallia. Tämän arvelin helpoksi. Laskin että mallissa ei ole yli 5 silmukan lankajuoksuja, mikä helpottaa kun toista väriä ei tarvitse sitoa lankoja kiertämällä. Kuviokin oli yksinkertainen ja varmasti helppo oppia ulkoa. Toisin luulin, toisin toivoin, toisin on käynynnä käteni.
