Tässä loppusyksystä maalattu Orantti Jumalanäiti. Olin tehnyt kultauksen jo heinäkuussa Eurajoen kurssilla, kun oli tilaisuus hankkia heräteostoksena
Ortikosta kaarevareunainen lauta. Niitä olisi pitänyt ostaa enemmän, sillä myivät loppuun aika pian. Lisää on luvattu olevan tulossa.
Harvoin maalaustyö on ollut näin helppoa. Kun lopulta pääsin alkuun ja sankir oli levitetty, työn väritys tuli jotenkin annettuna. Eräänä iltana, juuri ennen nukahtamista, tiesin päivänselvästi että aluspuvun värin piti olla tumma purppura - sekoituksessa tuli olla falunin punaista ja ultramariinia, ja että vaalennokset tulee koboltinvioletilla. Alusmyssyyn piti kokeilla uutta
Uulan kylmää sinoperia, ja maforin piti olla sinivihreä. Tällä kertaa en edes kysynyt opettajalta mielipidettä, senkun maalasin menemään, sillä kaikki tuntui niin oikealta.
En enää jännitä maalata pieniä kasvoja.
I don´t stress about painting small faces anymore.
Värityksen toimivuutta piti hieman kokeilla.
I had to try out the colors first.
Here is a Orant Mother of God I painted last autum. The gilding I did earlier, in july at the Eurajoki summer course. There I did a impulse purchase, a lovely arched iconboard from
Ortiko and had the chance to try out a new hue of the gold called Dream Gold. I should really have bought more of those boards, now they are all sold out. More are on their way, though.
I can´t remember painting has ever been this easy. The colouring of the icon was kind of given to me, late one evening, just before falling to sleep, the colours were there in my head: The chiton was to be dark purple, a mix of Falun red and ultramarine blue, with lights of cobalt violet. The headwear had to be in my new cold cinnabar by
Uula pigments and the maforion would need a greenish blue. It all felt so right, I did not wait for my teacher´s opinion.
