Pari uutta värikerrosta - A few new layers of color

Seuraavassa kuvasarja kasvojen vaalennuskerroksista. Harmi kyllä kuvat on kuvattu milloin missäkin valossa, joten sarja ei ole yhtenäinen. Jotakin työn etenemisetä siitä kuitenkin selviää. Seuraavan ikonin kohdalla lupaan järjestää "vakioidun" kuvauspaikan.

The following pictures show the layers that add light to the face. Unfortunately the pictures are all taken in different lighting conditions, so the colors are not consistent. For my next project I promise to use a fixed place for photographing...

 

Jevgenian kasvoissa on pelkkä sankir - okraa ja norsunluunmustaa. 

Evgenia´s face with sankir - yellow ochre and ivory black.

"Appelsiiniväri", okraa ja sinoperia, tekee kasvot jotenkin Modigliani -henkiseksi.

"Orange", yellow ochre and cinnabar makes the face look like a Modigliani portrait.

Ensimmäinen valokerros, appelsiiniväriin on lisätty titaanivalkoista. 

First layer of light, orange-color with titanium withe.

 

Valokerrosten väillin tulee okra lasuuri. Valoväriin on lisätty edelleen valkoista.

There is a glaze of yellow ochre between the light layers. More withe has been added in the light color.

Lämpöväri, sinoperi lasuuri, poskissa, otsassa, alahuulessa ja oikealla ohimolla.

Warmth, a glaze of cinnabar on the cheeks, lower lip and right temple.

Ei enää kovin kesken - ehkä.
Not much left to do to the face - maybe.

 

Kerkira ja appelsiinväri. Kerkyra with orange layer.

 

1. valokerros. 1st layer of light.

Useita valokerroksia, välissään okra lasuuri, lämpöväri. Ja isommat korvannipukat.

Several layers of light with glaze of yellow ochre between, warmth. And bigger ear lobes.

Olen tyytyväinen hänen huuliinsa.
I am quite happy with her lips.

Glaukoniittia! Glaukonite!

Neitsytmarttyyrit saivat väriä kehyksiin. Sekoitukseen tuli glaukoniittia, okraa, valkoista ja hieman ultramariinia. Hiersin väriseosta ja Antti ripotteli värejä kivelle tv-kokin elkein: tuosta vähän ja vielä ripaus tuota. Lopullinen väriseos oli miellyttävän harmaa vihreä, joka tosin kuivana väripintana oli harmillisen karhea.

"Hiertää glaukoniittia" on fraasi, jonka olen tässä vuoden aikana kuullut kerran jos toisenkin. Nyt pääsin kokeilemaan sitä. Se onkin ihan eri juttu kuin sen keltaokran kanssa sottaaminen. Okra leviää leviämistäään pitkin alustaa ja suurin osa työstä on värin kaapimista uudelleen kasaan. Glaukoniittijauhe käyttäytyy toisin - se kulkeutuu hierrettäessä kivilatan keskelle, mistä sitä on helppo taas hiertimellä levittää. Kuinka tavattoman miellyttävää! Siihen verrattuna on pikkuseikka, että glaukoniitti vaatii todella pitkää hiertämistä ennenkuin hiekkainen rahina muuttuu hennoksi suhinaksi. Yllä olevien linkkien kuvat mineraaleista paljastivat kenties ilmiön syyn: glaukoniittirae on pieni piikkinen pallo, okra taas näyttää luonnon pesusieneltä.

 

The virginmartyrs got color on their frames. The mixture was made of glauconite, yellow ochre, titanium withe and some ultramarine. I ground the mix and Antti sprinkled pigments over the grindstone as if he was a chef at a tv show: some more of this and a pinch of that. The final colour was a pleasant greyish green, but when it dried the surface felt very sandy.

 

"To grind glauconite" is a phrase I have heard several times over the last year, and now I had the chance to try it. It is something totally different from messing with yellow ochre, an other mineral that has to be ground before painting with! Ochre spreads wildly ower the stone slab, and most of the work is scraping it together with a palette knife in order to keep it on the slab in the first place. The glauconite powder behaves differently: it gathers nicely in the middle of the stone and it is easy to spred it out again with the glass muller. How very pleasant! Compared to this it is a minor point that glauconite has to be ground for quite a wihle before the sandy rasping sound changes to a quiet rustle. I guess the reason for this can maybe be seen, if you look at the links to the minerals above. A granule of glauconite is like a thorny little ball, whereas ochre looks like a sponge.