Omin neuvoin - Out there on my own

Tämä on neljäs vuoteni ikonimaalauksen parissa. Käyn kahdessa Antin ryhmässä, joka toinen viikko kokoontuvassa Mellunmäen ryhmässä ja joka viikkoisessa ryhmässsä Arabianrannassa. Nyt aloitan myös joka toinen viikko Ulla Vaajakallion ryhmässä Tapiolassa, joten maalausta on kaksi kertaa viikossa. Antin kanssa maalaan Antonios Suurta, viimeistelen Nikolaosta ja piirrän kotitehtävinä palkattaparantaja Triifonia. Ullan kanssa aloittelen hellyyden Jumalanäitiä. Jos en nyt päivitä blogia säännöllisesti, en pysy itsekään kärryillä tekemisistäni!

Viime vuoden aikana maalasimme Mellunmäen ryhmässä Pantokratorin Teofanes Kreetalaisen maalaaman mallin mukaan. Hiersimme yhteiset värisekoitukset koko ryhmälle ja saimme tarkat kirjalliset ohjeet ja vaalennusmallit eri vaiheista.  Jos vertaan tätä työtä keväällä malaamiini Maria Egyptiläisiin, Pantokratoria oli mukava maalata, kaikki rullasi kuin raiteilla. Ei suuria hässäköitä, vaikeuksia tai mokia. Toisaalta Pantokratorin kokoisia kasvoja olin tehnyt aiemmin jo useita kun taas Maria oli ensikosketus tapahtumaikonin kokoluokkaan.

Olen yrittänyt alusta lähtien ylläpitää keskiaikaista mestari-oppipoika - asennetta ikonimaalaukseeni. En keksi omia ratkaisuja, maalaan niin kuin opettaja sanoo. Tai ainakin suurin piirtein. Tämä siksi että en kuvittele vielä pitkään aikaan omaksuneeni Bysantin taiteen lainalaisuuksia. Nyt haluan kuitenkin kokeilla mitä on tullut opittua ja pitäisi vielä oppia. Kaikkia hierrettyjä värejä on jäljellä ja Antti suostui armollsesti siihen, että kokeilisin maalata toisen Pantokratorin omin päin.

Pari pientä korjausta vaati mestari minua tekemään pienentämääni esipiirrokseen - tuossa laudalla kyynärpäät ovat hiukan liian levällään - vertaa sitä alempana oleviin kuviin. Mixtionkultauksen tein ohjauksessa Porvoon kurssilla, mutta nyt: omin päin kaivamaan verta nenästä! Tämä on seikkailu, onneksi minulla on pyhät mukanani.

Heti alkuun menin tekemään tummempaa sankiria, se Mellunmäessä käytetty oli aivan kamalan, ärsyttävän vaaleaa. Tämä saattaa nyt sitten olla liiankin tummaa. Mahdanko olla vielä helisemässä tämän seikan kanssa?

I have painted icons for over three years now. I go to two of Antti´s classes, Mellunmäki every two weeks and Arabianranta once a week. Now I will also start in Ulla Vaajakallio´s group in Tapiola, that means I will paint twice a week. With Antti I shall paint St. Anthony the Great and draw St. Triphon. With Ulla I have started to draw a Umilenie, Mother of God of tenderness. I must keep updating my blog regularily, or I can´t keep track on what I am doing!

Tässä kohtaa huolestutti jonkin verran, - At this stage I was very worried.

Last winter the Mellunmäki painting class was working on the Pantokrator of Theophanes the Cretan. We mixed the colors together and got very accurate instructions and models on how to paint. If I compare to the exasperating Mary of Egypt -project of last spring, the Pantokrator was kind of easy going. No hassle, no big mistakes, no panic. Of course, I had already made several ikons with faces the same size as the Pantokrator´s. Mary was my first with tiny faces.

Ensimmäinen valoväri kasvoilla ja vaatteissa. Tämän jälkeen sininen sekoitus homehtui.

 First light color on the face and the clothes. After this my blue-mixture grew moldy.

Right from the beginning I have had a most medieval apprentice-master attitude to my studies. I do not invent solutions of my own, and I paint as I am told to. This is because I do not imagine that I have digested all the rules of Byzantine art. Now, however, I want to find out what I have learned so far. There is plenty left of all the ready mixed and ground colors from last winter. Antti graciously agreed to me painting another Pantokrator all by my self.

Tähän mennessä kaikki suht kunnossa, tein huippuvaloja varten oman sinisen sekoituksen.

So far so good, I mixed my own blue for the highlights.

Symmetriasta - On symmetry

Isä Vladimir tuli Kanadasta pitämään kurssia Uudessa Valamossa, ja kerkesi meillekin kylään kurssin jälkeen. Käväisimme työhuonnella katsomassa ikoneita, ja sain liudan hyviä neuvoja ja palautetta. Isä Vladi huomasi, että tekeillä oleva pyhä Nikolaokseni ei ole kovinkaan symmetrinen. Tämä kävi hämmentävän selväksi, kun tarkastelimme kuvaa peilistä: oikea (siis Nikolaoksen oma vasen) poski on turvoksissa.

Tein photoshopilla kaksi havainnekuvaa peilaamalla oikean ja vasemman puoliskon. Muutin kuvat mustavalkoisiksi, jotta värierot eivät häiritsisi. Kahdesta vasemmasta puoliskosta koostettu kuva on liiankin askeetinen, oikeista puoliskoista koostettu taas todella pulskan näköinen.

Minusta on tarpeetonta, että ikonilla olisi matemaattisen tarkkaan symmetriset kasvot. Vanhoissa bysantilaisissa tai venäläisissä ikoneissa näkee mitä merkillisimpiä kasvonpiirteitä. Minun pitää vain olla hieman tarkempi tämän asian kanssa. Täytyy jatkossa aina tutkia esipiirrokset peilissä, ja työn edetessä vielä tarkistaa, että mikään kohta ei pääse vääristymään.

  

Father Vladimir came over from Canada to give a course in New Valamo monastery. He also visited us and took a look at my work. I got some good advise and feedback. For example, the Saint Nicholas I am working on now, is far from symmetrical. This became very clear, when we looked at the icon in a mirror: the right cheek is swollen.

I made two mirrored images with photoshop to demostrate what I saw. The pics are black and withe so the color does not disturbe. The face with two left sides is almost too ascetic, and the one with two right sides is very cubby.

I do not think that icons should have mathematically perfect symmetrical faces. The old original Byzantine or Russian icons sometime show the most peculiar countenances. I just have to be a bit more aware of how I draw. I really have to start to examine the drawings in a mirror, and do a few checkups while I paint!