Omin neuvoin - Out there on my own

Tämä on neljäs vuoteni ikonimaalauksen parissa. Käyn kahdessa Antin ryhmässä, joka toinen viikko kokoontuvassa Mellunmäen ryhmässä ja joka viikkoisessa ryhmässsä Arabianrannassa. Nyt aloitan myös joka toinen viikko Ulla Vaajakallion ryhmässä Tapiolassa, joten maalausta on kaksi kertaa viikossa. Antin kanssa maalaan Antonios Suurta, viimeistelen Nikolaosta ja piirrän kotitehtävinä palkattaparantaja Triifonia. Ullan kanssa aloittelen hellyyden Jumalanäitiä. Jos en nyt päivitä blogia säännöllisesti, en pysy itsekään kärryillä tekemisistäni!

Viime vuoden aikana maalasimme Mellunmäen ryhmässä Pantokratorin Teofanes Kreetalaisen maalaaman mallin mukaan. Hiersimme yhteiset värisekoitukset koko ryhmälle ja saimme tarkat kirjalliset ohjeet ja vaalennusmallit eri vaiheista.  Jos vertaan tätä työtä keväällä malaamiini Maria Egyptiläisiin, Pantokratoria oli mukava maalata, kaikki rullasi kuin raiteilla. Ei suuria hässäköitä, vaikeuksia tai mokia. Toisaalta Pantokratorin kokoisia kasvoja olin tehnyt aiemmin jo useita kun taas Maria oli ensikosketus tapahtumaikonin kokoluokkaan.

Olen yrittänyt alusta lähtien ylläpitää keskiaikaista mestari-oppipoika - asennetta ikonimaalaukseeni. En keksi omia ratkaisuja, maalaan niin kuin opettaja sanoo. Tai ainakin suurin piirtein. Tämä siksi että en kuvittele vielä pitkään aikaan omaksuneeni Bysantin taiteen lainalaisuuksia. Nyt haluan kuitenkin kokeilla mitä on tullut opittua ja pitäisi vielä oppia. Kaikkia hierrettyjä värejä on jäljellä ja Antti suostui armollsesti siihen, että kokeilisin maalata toisen Pantokratorin omin päin.

Pari pientä korjausta vaati mestari minua tekemään pienentämääni esipiirrokseen - tuossa laudalla kyynärpäät ovat hiukan liian levällään - vertaa sitä alempana oleviin kuviin. Mixtionkultauksen tein ohjauksessa Porvoon kurssilla, mutta nyt: omin päin kaivamaan verta nenästä! Tämä on seikkailu, onneksi minulla on pyhät mukanani.

Heti alkuun menin tekemään tummempaa sankiria, se Mellunmäessä käytetty oli aivan kamalan, ärsyttävän vaaleaa. Tämä saattaa nyt sitten olla liiankin tummaa. Mahdanko olla vielä helisemässä tämän seikan kanssa?

I have painted icons for over three years now. I go to two of Antti´s classes, Mellunmäki every two weeks and Arabianranta once a week. Now I will also start in Ulla Vaajakallio´s group in Tapiola, that means I will paint twice a week. With Antti I shall paint St. Anthony the Great and draw St. Triphon. With Ulla I have started to draw a Umilenie, Mother of God of tenderness. I must keep updating my blog regularily, or I can´t keep track on what I am doing!

Tässä kohtaa huolestutti jonkin verran, - At this stage I was very worried.

Last winter the Mellunmäki painting class was working on the Pantokrator of Theophanes the Cretan. We mixed the colors together and got very accurate instructions and models on how to paint. If I compare to the exasperating Mary of Egypt -project of last spring, the Pantokrator was kind of easy going. No hassle, no big mistakes, no panic. Of course, I had already made several ikons with faces the same size as the Pantokrator´s. Mary was my first with tiny faces.

Ensimmäinen valoväri kasvoilla ja vaatteissa. Tämän jälkeen sininen sekoitus homehtui.

 First light color on the face and the clothes. After this my blue-mixture grew moldy.

Right from the beginning I have had a most medieval apprentice-master attitude to my studies. I do not invent solutions of my own, and I paint as I am told to. This is because I do not imagine that I have digested all the rules of Byzantine art. Now, however, I want to find out what I have learned so far. There is plenty left of all the ready mixed and ground colors from last winter. Antti graciously agreed to me painting another Pantokrator all by my self.

Tähän mennessä kaikki suht kunnossa, tein huippuvaloja varten oman sinisen sekoituksen.

So far so good, I mixed my own blue for the highlights.