Lukija lähestyi meilillä ja kysyi mitä okraa käytän. Ei hassumpi kysymys, sillä kaikenlaista okraa maailmasta löytyy! Aluksi minulla oli ties mitä venäläistä hiekkaa, sitten Sennelierin okraa, mutta sekin oli melko karkeaa, eikä sen sävy ollut kovin heleä. Uulankin okraa taisin kokeilla, mutta sitten löytyi Maimerin keltaokra. Värikylläistä, kuultavaa ja niin hienojakoista että sitä ei tarvitse hierää. Hyvää tytötä, Maimeri!
Tästä joku varmaan tekikin sen päätelmän, että en pidä värin hiertämisestä...?
A reader asked me what ochre I use. Good question, there is all kinds of ochre out there! At first I had God knows what Russian sand, then Senneliers ochre, but it was pretty coarse too, and the hue wasn´t too brilliant. I think I tried Uulas ocher as well, before finding, at long last, Maimeri´s yellow ochre. It´s bright, transparent and so fine you can forget about grinding. Good stuff, well done, Maimeri!
Now, did you guys make the conclusion that I don´t like grinding color...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti